Yleiskuvaus

Viiriäinen on peltokanalintu, joka viihtyy avoimilla peltoaukeilla ja niityillä. Sen ruskea höyhenpuku auttaa suojautumaan pedoilta. Viiriäinen kuuluu kanalintuihin ja sen tieteellinen nimi on Perdix perdix.

Viiriäinen on maakotkan ja erilaisten nisäkäspedojen kuten ketun ja supikoiran saalistama lintu. Se suojautuu maastoutumalla hyvin ja pysyttelemällä maassa.

Pesiminen

Viiriäinen pesii maahan, useimmiten peltoon tai niitylle. Naaras munii 8-16 munaa, joita se hautoo noin 24 päivää. Poikaset kuoriutuvat täysin höyhenpeitteisinä ja kykenevät seuraamaan emoaan heti kuoriutumisen jälkeen.

Pesyeaika on touko-kesäkuu. Viiriäinen on yleensä yksiavioisuuttaan puolustava pesimäkumppani.

Esiintyminen

Levinneisyys: Viiriäinen pesii suuressa osassa Eurooppaa, pohjoisessa Fennoskandiassa ja Venäjällä. Suomessa sen kanta on vähentynyt voimakkaasti, mutta sitä tavataan edelleen etelä- ja lounaisrannikolla.

Muutto: Viiriäinen on paikkalintu, joka ei muuta vaan viettää talvetkin pesimäalueidensa tuntumassa.

Viiriäinen ääni

Viiriäisen ääni on karhea ja kierteinen, joka kuuluu parhaiten keväällä ja alkukesällä. Koiraan ääni on voimakkaampi ja kuuluu kauemmas kuin naaraan.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Viiriäinen on kasvissyöjä, joka syö pääasiassa vihanneksia, hedelmiä, siemeniä ja versoja. Se voi myös syödä hyönteisiä etenkin poikasena. Viiriäinen syö maasta ja poimii ravinnon nokkansa avulla.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla viiriäisen ruskean ja vihertävän höyhenpuvun sävyjä sekä sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Perheelämä: Viiriäiset elävät yleensä pieninä perheryhminä, joihin kuuluvat emo ja poikaset. Koiras voi olla mukana vain pesimäaikana.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat