Yleiskuvaus

Vihertikka on Suomen suurin tikkalaji, joka erottuu helposti vihreästä höyhenpuvustaan. Sen tieteellinen nimi on Picus viridis ja se kuuluu tikkasuvun lintuihin.

Vihertikka viihtyy vanhoissa lehtimetsissä ja puistoissa, missä se etsii ravintoa puunrungoilta ja maasta. Se on melko arka lintu, joka väistää ihmisen läheisyyttä.

Pesiminen

Vihertikka pesii onttoihin puunrunkoihin, joihin se nakertaa pesäkolon itse. Naaras munii 5-8 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen noin 18 päivän ajan.

Poikaset kuoriutuvat alastomina ja avuttomina, ja vanhemmat ruokkivat niitä hyönteisillä ja madoilla. Poikaset lähtevät pesästä noin 3 viikon kuluttua.

Esiintyminen

Levinneisyys: Vihertikka pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa se on melko yleinen Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta harvinainen Pohjois-Suomessa.

Muutto: Vihertikka on osittain muuttava laji. Osa linnuista muuttaa talveksi lämpimämpiin maihin, mutta osa jää Suomeen talvehtimaan.

Vihertikka ääni

Vihertikan ääni on kimeä ja läpitunkeva huhuilu, joka kuuluu pitkälle metsässä. Ääni on kiihtyvä ja toistuva, usein kuultavissa keväällä ja alkukesällä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Vihertikan pääravintona ovat hyönteiset ja niiden toukat, joita se nakertaa esiin puunrungoista. Se syö myös muurahaisia, hämähäkkejä ja siemeniä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla vihertikan komeaa höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviirilintu: Vihertikka on reviirilintu, joka puolustaa aktiivisesti pesimisaluettaan muilta samanlajisiltaan. Parit pysyvät yhdessä pesimäkauden ajan.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat