Yleiskuvaus

Tukkakoskelo on Suomessa pesivä vesilintu, joka kuuluu koskelolintusukuun. Sen tieteellinen nimi on Mergus serrator. Tukkakoskelon höyhenpuku on vaalean harmaa ja vihertävä sekä koiras että naaras.

Tukkakoskelo on sopeutunut elämään sekä makeissa että suolaisissa vesissä. Se viihtyy erinomaisesti saaristossa ja rannikkoalueilla, missä se löytää ravintoa ja pesäpaikkoja.

Pesiminen

Tukkakoskelo pesii puunkoloissa tai linnunpöntöissä. Naaras munii 6-12 munaa ja hautoo niitä noin 30 päivää. Poikaset pysyvät emon seurassa pesästä lähdettyään, kunnes oppivat lentämään ja etsimään itse ravintoa.

Tukkakoskelot ovat uskollisia pesimäpaikalleen ja palaavat mielellään samalle alueelle vuodesta toiseen.

Esiintyminen

Levinneisyys: Tukkakoskelo pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin saaristossa ja rannikkoalueilla.

Muutto: Tukkakoskelot muuttavat talveksi Etelä-Eurooppaan ja Välimerelle. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhti-toukokuussa.

Tukkakoskelon ääni

Tukkakoskelon ääni on kurnuttava ja matala. Koiraiden ääni on yleensä voimakkaampi ja kuuluu kauemmas. Ääntely on aktiivisinta muuttoaikaan ja pesimäkaudella.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Tukkakoskelo syö pääasiassa kaloja, sammakoita ja selkärangattomia. Se ui sukeltaen ja pyydystää ravintoa sekä makeista että suolaisista vesistä. Ravinnon koostumus vaihtelee vuodenajan ja elinympäristön mukaan.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla tukkakoskelon komeaa höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Tukkakoskelot elävät parvissa pesimäkauden ulkopuolella. Ne muodostavat suuria parvia etenkin muuttoaikaan ja talvehtimisalueilla.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat