Yleiskuvaus

Töyhtöhyyppä on Suomen kookkaimmista kahlaajista ja sen tunnistaa helposti mustavalkoisesta höyhenistöstään ja pyöreästä muodostaan. Sen tieteellinen nimi on Vanellus vanellus.

Töyhtöhyyppä pesii avoimilla niityillä, pelloilla ja kosteikkoalueilla. Se on hyvin puolustuskykyinen ja suojelee pesäänsä aktiivisesti vihollisia vastaan.

Pesiminen

Töyhtöhyyppä rakentaa matalahkon pesäkuopan maahan, usein pellolle tai niitylle. Naaras munii 3–4 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen noin 27 päivän ajan.

Poikaset ovat lentokuntoisia noin 4–5 viikon kuluttua kuoriutumisesta. Vanhemmat linnut suojelevat pesäänsä ja poikasiaan aggressiivisesti vihollisia vastaan.

Esiintyminen

Levinneisyys: Töyhtöhyyppä pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Muutto: Töyhtöhyyppä on muuttolintu, joka talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Välimeren alueella. Se saapuu Suomeen huhti-toukokuussa ja lähtee syys-lokakuussa.

Töyhtöhyyppä ääni

Töyhtöhyyppä on äänekkään kuuluva lintu, jonka huudot kuuluvat kauaksi. Sen tyypillinen äänimerkki on kimeä ”kii-vitt”, joka kuuluu etenkin lentäessä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Töyhtöhyyppä on kasvissyöjä, joka syö pääasiassa hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä. Se etsii ravintonsa pitkällä nokallaan maasta, pelloilta ja kosteikkoalueilta.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla töyhtöhyypän mustavalkoista höyhenpukua ja sen tyypillisiä elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Töyhtöhyyppä on melko sosiaalinen laji, joka pesii usein tiiviissä yhdyskunnissa. Pesimäaikana linnut puolustavat kuitenkin reviiriään muita töyhtöhyyppiä vastaan.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat