Yleiskuvaus

Sirittäjä on Suomessa pesivä lintulaji, joka kuuluu kerttusiin. Sen vihreä höyhenpuku ja kirkas laulu ovat tunnusomaisia piirteitä. Tieteellinen nimi on Phylloscopus sibilatrix.

Sirittäjä viihtyy lehtimetsissä ja pensaikkoalueilla. Se saapuu keväällä muuttomatkaltaan ja pesii Suomessa kesäkuun alkupuolelle saakka.

Pesiminen

Sirittäjä rakentaa pesänsä maahan, usein peitteiseen paikkaan pensaan tai puunrungon juurelle. Pesä on syvä ja kuppimainen, rakennettu sammalista, juurista ja kuivatuista lehdistä. Naaras munii 4–7 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen.

Poikaset kuoriutuvat noin 13 päivän kuluttua ja jäävät pesään 12–14 päiväksi ennen lentoonlähtöä. Sirittäjät tekevät vain yhden pesyeen kesässä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Sirittäjä pesii laajalla alueella Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Venäjällä. Suomessa se on yleinen pesimälaji maan eteläosissa ja Järvi-Suomessa.

Muutto: Sirittäjät muuttavat talvehtimaan Länsi-Afrikkaan. Ne saapuvat Suomeen toukokuun alussa ja lähtevät takaisin muutolle elokuun lopussa.

Sirittäjä ääni

Sirittäjän laulu on kirkas ja kuuluva vihellys, joka kuulostaa hieman samankaltaiselta kuin sanasta ”sirittäjä”. Laulun voi kuulla lehtometsissä ja pensaikoissa pesimäaikana.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Sirittäjä syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia. Se etsii ravintonsa puiden lehdiltä ja oksistolta. Pesimäaikana poikaset tarvitsevat runsaasti proteiinipitoista hyönteisravintoa kasvaakseen.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla sirittäjän kaunista höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviirilintu: Sirittäjä on reviirilintu, joka puolustaa pesimäaluettaan aktiivisesti. Koiraat saapuvat ensin ja laulavat reviirillään houkutellakseen naaraita.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat