Yleiskuvaus

Sinisorsa on yksi Suomen yleisimmistä vesilinnuista. Sen kirkkaan vihreä pää ja violetti kaulus tekevät koiraasta helposti tunnistettavan. Sinisorsa kuuluu sorsalintuihin ja sen tieteellinen nimi on Anas platyrhynchos.

Sinisorsa viihtyy monenlaisissa vesissä, kuten järvissä, joissa, lammissa ja kosteikkoalueilla. Se on sopeutuva laji, joka on menestynyt myös kaupunkiympäristöissä.

Pesiminen

Sinisorsa rakentaa pesänsä maahan pensaiden tai muun kasvillisuuden suojaan. Naaras munii tavallisesti 8–12 munaa, joita se hautoo noin 28 päivää.

Poikaset kuoriutuvat höyhenpukuisina ja lähtevät uimaan emonsa perässä heti kuoriuduttuaan. Emokko huolehtii poikasista pesästä lähdöstä aina siihen asti, kunnes ne ovat lentokuntoisia.

Esiintyminen

Levinneisyys: Sinisorsa pesii laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa se on erittäin yleinen pesimälaji koko maassa.

Muutto: Osa sinisorsista muuttaa talveksi lämpimämpiin maihin, mutta osa talvehtii Suomen rannikkoalueilla ja virtaavien vesien tuntumassa pysyen.

Sinisorsa ääni

Koiraan ääni on kurnuttava ja naaraan ääni yksitoikkoinen kvaakkaus. Koiraan kurnuttava ääni kuuluu erityisesti pesimäaikana, kun se yrittää houkutella naaraita.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Sinisorsa on kasvissyöjä, joka syö pääasiassa vesikasveja, viherlehtiä ja siemeniä. Se etsii ravintoa upottamalla päänsä veteen ja nokkimalla pohjasta kasvinosia. Poikaset syövät myös hyönteisiä saadakseen tarvitsemaansa proteiinia.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla sinisorsaa sen luontaisessa ympäristössä:

1 / 5

Sosiaalinen elämä

Parvilintu: Sinisorsat ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein suuria parvia muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat