Yleiskuvaus

Sarvipöllö on Suomen suurin pöllölaji, joka erottuu helposti kookkaasta koostaan ja komeista sarvista. Sen tieteellinen nimi on Bubo bubo.

Sarvipöllö on yöaktiivinen pedätör, joka saalistaa pääasiassa nisäkkäitä ja lintuja. Se pesii kalliolla tai vanhassa pöntössä ja on erittäin uhanalainen Suomessa.

Pesiminen

Sarvipöllö pesii tavallisesti kallionkoloissa tai vanhoissa pöntöissä. Naaras munii 2-4 munaa, joita se hautoo noin 33 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 4-5 viikkoa ennen lentokykyisiksi tuloa.

Sarvipöllöt ovat uskollisia pesäpaikalleen ja saattavat käyttää samaa pesää vuosia peräkkäin. Pesinnän onnistuminen riippuu suuresti saatavilla olevan ravinnon määrästä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Sarvipöllö pesii harvalukuisena koko Suomessa, mutta kanta on vahvin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Maailmanlaajuisesti sen levinneisyys ulottuu Euroopasta Aasiaan.

Muutto: Sarvipöllö on paikkalintu, joka ei muuta pois pesimäalueidensa läheisyydestä. Nuoret linnut saattavat levittäytyä kauemmaksi syntymäpaikastaan.

Sarvipöllö ääni

Sarvipöllön ääni on matala ja kaukainen huhuilu, joka kuuluu selvimmin keväisin ja alkukesästä. Ääntely on voimakkaimmillaan öisin ja toimii reviirin merkitsemisenä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Sarvipöllö on petolinnun tavoin lihansyöjä. Se saalistaa pääasiassa nisäkkäitä, kuten jäniksiä, peltokaurista ja myyriä, mutta myös lintuja, kuten kyyhkysiä ja kanalintuja. Ravinnon saatavuus vaikuttaa suuresti pesimämenestykseen.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla sarvipöllön komean ulkomuodon ja elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviirin puolustus: Sarvipöllöt ovat reviirillisiä ja puolustavat aluettaan aktiivisesti pesimäkaudella. Koiraiden ääntely ja uhitteleva käytös pitävät muut sarvipöllöt loitolla.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat