Yleiskuvaus

Räystäspääsky on pieni muuttolintulaji, joka kuuluu pääskyjen heimoon. Sen sinimusta selkä ja valkea vatsa tekevät siitä helposti tunnistettavan. Räystäspääsky rakentaa pesänsä usein rakennusten räystäiden alle. Tieteellinen nimi on Delichon urbicum.

Räystäspääsky saapuu Suomeen keväällä ja viihtyy ihmisasutuksen läheisyydessä. Se syö lentäviä hyönteisiä, joita se pyydystää taitavasti ilmalennon aikana.

Pesiminen

Räystäspääsky rakentaa kupumaiseen pesänsä savesta ja muovailee sen taidokkaasti rakennusten räystäiden alle. Naaras munii 4–6 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen noin 14 päivää.

Poikaset pysyvät pesässä noin 3 viikkoa ennen lentoonlähtöä. Räystäspääskyt voivat tehdä jopa 2–3 pesyettä yhden kesän aikana.

Esiintyminen

Levinneisyys: Räystäspääsky pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintulaji eteläosissa, mutta harvinaisempi pohjoisessa.

Muutto: Räystäspääskyt muuttavat syksyllä Afrikkaan ja palaavat Suomeen huhtikuun lopulta toukokuun alkuun. Muuttoparvet voivat olla hyvinkin suuria.

Räystäspääsky ääni

Räystäspääskyn ääni on korkea, lirittävä ja iloinen viserrysvihellys. Sen kuulee parhaiten keväällä ja kesällä, kun linnut liitelevät ihmisasutusten läheisyydessä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Räystäspääsky syö lähes yksinomaan lentäviä hyönteisiä, kuten hyttysiä, kärpäsiä ja perhosia. Se pyydystää saaliinsa taitavasti ilmalennon aikana.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla räystäspääskyn siroutta ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Parvilintu: Räystäspääskyt ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein suuria parvia muuttoaikoinaan. Pesimäkaudella ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat