Yleiskuvaus

Puukiipijä on pieni, taitava kiipeilijä, joka liikkuu puiden rungoilla etsien hyönteisravintoa. Sen pitkä, käyrä nokka ja vahva hännäntuki auttavat sitä liikkumaan puiden kaarnoilla. Puukiipijä kuuluu kiipijälintuihin ja sen tieteellinen nimi on Certhia familiaris.

Puukiipijä on yleinen ja vakituinen asukas Suomen metsissä. Se viihtyy erityisesti vanhemmissa havumetsissä, mutta on sopeutunut myös lehtimetsiin ja puistoihin.

Pesiminen

Puukiipijä rakentaa pesänsä puurakoon tai puunkoloon, usein melko korkealle maahan. Pesä on taidokkaasti kudottu sammalista, kuiduista ja sulista, muodostaen pehmeän ja lämpimän kolon poikasille. Naaras munii tavallisesti 5–8 munaa, joita se hautoo 14–16 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä noin 15–20 päivää ennen lentoonlähtöä. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen ja hoitoon.

Esiintyminen

Levinneisyys: Puukiipijä pesii laajalla alueella Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa se on yleinen ja vakituinen asukas koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisimpia alueita.

Muutto: Puukiipijä on paikkalintu, eikä se tee varsinaisia muuttoja. Se voi kuitenkin liikkua jonkin verran ravintolähteiden ja suotuisien elinympäristöjen mukaan.

Puukiipijä ääni

Puukiipijän ääni on kimeä, korkea ja hieman viheltävä. Sen laulu on lyhyt, korkea viserrys, joka kuuluu usein puiden latvoista. Ääni auttaa havaitsemaan tämän pienikokoisen lintulajin muuten vaikeasti havaittavana.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Puukiipijä syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia, joita se etsii puiden kaarnoilta ja raoista. Ravintoa täydennetään ajoittain siemenillä ja marjoilla. Talvella se hyödyntää myös lintujen ruokintapaikkoja.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla puukiipijän erikoisia piirteitä ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviiriaggression puute: Puukiipijät ovat melko yksinäisiä lintuja, eivätkä ne puolusta reviiriään aggressiivisesti. Ne voivat elää lähekkäin, kunhan ravintolähteitä on riittävästi.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat