Yleiskuvaus

Punajalkaviklo on kahlaaja, joka pesii Suomessa laajasti soilla ja kosteikkojen rannoilla. Sen räikeä oranssinpunainen jalka tekee siitä helposti tunnistettavan lajin. Punajalkaviklon tieteellinen nimi on Tringa totanus.

Punajalkaviklo on liikkuva ja kavahtava lintu, joka viihtyy avoimilla ranta- ja suoalueilla. Se käyttää pitkää, suoraa nokkaansa hyönteisten ja pienten selkärangattomien pyydystämiseen.

Pesiminen

Punajalkaviklo pesii maahan, usein sararämeiden tai pensaikkoisten kosteikkojen tuntumaan. Pesä on matala kuoppa, joka on vuorattu sammalilla ja kasvinosilla. Naaras munii tavallisesti 4 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat 21–25 päivää.

Poikaset ovat hyvin liikkuvaisia jo syntymästään lähtien. Ne pysyttelevät pesän lähellä vain muutaman päivän, ennen kuin alkavat seurata vanhempiaan ruokailualueille.

Esiintyminen

Levinneisyys: Punajalkaviklo pesii laajalla alueella Euraasiassa, Suomessa erityisen runsaana Pohjanmaan ja Lapin soilla. Suomen pesimäkanta on noin 150 000 – 200 000 paria.

Muutto: Punajalkaviklot muuttavat talveksi Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun lopulta toukokuulle.

Punajalkaviklo ääni

Punajalkaviklon kimeä, pitkä ja viheltävä ääni on yksi sen tunnetuimmista piirteistä. Pesimäaikana koiras laulaa voimakkaasti, usein lentäessään korkealla ilmassa. Ääni kuuluu kaukaa ja on helppo tunnistaa.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Punajalkaviklo syö pääasiassa hyönteisiä, nilviäisiä ja matoja. Pesimäaikana poikasille tarjotaan enimmäkseen hyönteisiä. Ruokaillessaan punajalkaviklo käyttää nokkaansa tehokkaasti ravinnon pyydystämiseen kosteikkojen reunoilta ja matalikoilta.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla punajalkaviklon värikästä höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Punajalkaviklot ovat melko yksinäisiä pesimäaikana, mutta muodostava parvia muuttojen ja talvehtimisen aikana. Parvissa ne viestivät toisilleen äänillä ja säilyttävät tietyn etäisyyden toisiin lintuihin.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat