Yleiskuvaus

Punajalkahaukka on Pohjois-Amerikan suurimpia haukkalajeja. Sen sirot siivet ja pitkä pyrstö tekevät siitä taitavan liitäjän. Punajalkahaukka on tieteelliseltä nimeltään Buteo jamaicensis.

Punajalkahaukka on sopeutunut erilaisiin elinympäristöihin, kuten metsiin, soille ja avoimille alueille. Se saalistaa pieniä nisäkkäitä ja lintuja, mutta syö myös matelijoita ja hyönteisiä.

Pesiminen

Punajalkahaukka rakentaa suurikokoisen pesän puihin tai kalliohyllyille. Pesä on massiivinen rakennelma oksista ja risuista, jonka sisusta on vuorattu pehmeämmillä materiaaleilla. Naaras munii tavallisesti 2–4 munaa, joita se hautoo noin 28–35 päivää.

Poikaset pysyvät pesässä 6–7 viikkoa ennen lentoonlähtöä. Vanhemmat linnut ruokkivat ja suojelevat poikasiaan aktiivisesti tänä aikana.

Esiintyminen

Levinneisyys: Punajalkahaukka pesii Pohjois-Amerikassa Alaskasta Meksikon pohjoisosiin. Se on yleinen ja runsaslukuinen haukkalaji suuressa osassa levinneisyysaluettaan.

Muutto: Osa punajalkahaukoista on osittaismuuttajia, jotka siirtyvät talveksi etelämmäksi levinneisyysalueen pohjoisosista. Eteläisemmät kannat ovat paikkalintuja.

Punajalkahaukka ääni

Punajalkahaukka on melko äänekkäitä haukkalajeja. Sen kalkattava huuto kuuluu usein pesimäalueilla ja saalistuslennoilla. Ääni on voimakas ja kantava, ja se voi kaikua pitkiäkin matkoja.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Punajalkahaukka on monipuolinen petolinnun saalistaja. Sen pääravintoa ovat pienet nisäkkäät, kuten jänikset, oravat ja rotat, mutta se saalistaa myös lintuja, matelijoita ja hyönteisiä. Suurikokoiset saalislajit, kuten kanit ja kanalinnut, ovat myös mahdollisia.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla punajalkahaukkan voimakasta olemusta ja sen monipuolisia elinympäristöjä:

1 / 4

Sosiaalinen elämä

Reviirilintu: Punajalkahaukka on reviirilintu, joka puolustaa aktiivisesti pesimäaluettaan muilta saman lajin yksilöiltä. Reviirin koko voi vaihdella muutamasta hehtaarista useisiin neliökilometreihin.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat