Play
Pohjankiisla
Pohjankiisla (Calcarius lapponicus)

Yleiskuvaus

Pohjankiisla on Lapin alueiden tyypillinen varpuslintulaji. Sen ruskeat ja vaaleat kuviot tekevät siitä hyvin suojaavan värityksen, joka auttaa sen sulautumaan tunturiympäristöön. Tieteellinen nimi Calcarius lapponicus viittaa sen levinneisyysalueeseen Lapissa ja napapiireillä.

Pohjankiisla on sopeutunut ankariin olosuhteisiin ja viettää suurimman osan elämästään Pohjois-Euroopan ja Siperian tunturialueilla. Se on hyvin sosiaalinen laji, joka muodostaa suuria parvia muuttojen ja talvehtimisen aikana.

Pesiminen

Pohjankiisla pesii maahan, usein kallioiden tai kivien suojaan. Pesä on hyvin naamioitu sammaleista, jäkälistä ja kuivatusta heinästä. Naaras munii 4-7 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat noin 11-13 päivää.

Poikaset pysyvät pesässä 10-14 päivää, minkä jälkeen ne lähtevät lentoon. Vanhemmat jatkavat niiden ruokkimista vielä jonkin aikaa. Pesintä ajoittuu lyhyelle arktiselle kesälle, jolloin ravintoa on runsaasti saatavilla.

Esiintyminen

Levinneisyys: Pohjankiisla pesii Pohjois-Euroopan, Siperian ja Alaskan tunturialueilla. Suomessa se on yleinen pesimälaji Lapissa ja Kuusamossa, mutta harvinaisempi muualla.

Muutto: Pohjankiisla on muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Keväällä se saapuu pesimäalueilleen huhti-toukokuussa ja muuttaa etelään syys-lokakuussa.

Pohjankiisla ääni

Pohjankiislan laulu on selkeä, kimeä ja hieman surinamainen. Se koostuu useista toistuvista säkeistä ja on helppo tunnistaa sen erikoisesta äänestä. Laulua kuullaan erityisesti pesimäaikaan tunturialueilla.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Pohjankiisla on kasvissyöjä, jonka ravinto koostuu pääasiassa siemenistä, vihreistä kasvinosista ja marjoista. Pesimäaikana se hyödyntää myös hyönteisiä, etenkin poikasten ravintona. Talvehtimisalueilla se voi käyttää ravinnokseen myös viljan jyviä pelloilta.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla pohjankiislan kaunista höyhenpukua ja sen tunturiympäristöä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Pohjankiisla on hyvin sosiaalinen laji, joka muodostaa suuria parvia muuttojen ja talvehtimisen aikana. Pesimäaikana parit puolustavat reviiriään, mutta muuten ne liikkuvat yhdessä.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Talviselviytyminen

Paksu untuvapuku ja kyky hyödyntää vähäisiä ravintolähteitä auttavat selviytymään ankarista talvista

Elinympäristö

Sopeutunut tunturiympäristöön: avoimet, kivikkoiset tunturit ja niityt ovat sen tyypillistä elinpiiriä

Ravinnon hankinta

Vahva nokka siementen käsittelyyn ja kyky vaihtaa hyönteisravintoon pesimäaikana

Mielenkiintoiset faktat

Levinneisyys

Pohjankiisla on yksi harvoista lintulajeista, joka pesii ainoastaan napapiireillä

Laulu

Koiraan laulu kuuluu tyypillisesti pesimäalueiden tunturiympäristössä ja on hyvin tunnistettava

Elinikä

Eliniän keskiarvo on noin 3 vuotta, mutta vanhin tunnettu yksilö on elänyt yli 12 vuotta

Koko

Pituus 15-18 cm, siipien kärkiväli 26-31 cm, paino 20-40 grammaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *