Yleiskuvaus

Pajulintu on yksi Suomen yleisimmistä muuttolinnuista. Se on pieni, vihreänkeltainen kerttulintu, jolla on kirkkaat keltaiset silmänympärykset. Pajulinnun tieteellinen nimi on Phylloscopus trochilus.

Pajulintu viihtyy metsissä, pensaikoissa ja puutarhoissa. Se on hyvin liikkuva lintu, joka pysyy usein piilossa lehvästöissä ravintoa etsiessään.

Pesiminen

Pajulintu rakentaa pesänsä pensaaseen tai matalalle puun oksalle. Pesä on pieni, nappimainen ja hyvin kätketty. Naaras munii 4–7 munaa, joita se hautoo noin 12–14 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä noin 12–15 päivää, kunnes ne ovat valmiita lentämään. Pajulintu voi tehdä jopa kaksi pesyettä samana kesänä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Pajulintu pesii laajalti Euroopassa ja Länsi-Siperiassa. Suomessa se on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista, erityisesti Pohjois-Suomessa.

Muutto: Pajulinnut saapuvat Suomeen toukokuun alussa ja muuttavat takaisin Afrikkaan elokuun lopulta lokakuulle. Muutto tapahtuu yöllä.

Pajulintu ääni

Pajulinnun laulu on kiihtyvä, hiljalleen nouseva sirinä, joka muistuttaa hiomalaitteen ääntä. Se on yksi yleisimmistä lintujen äänistä Suomen metsissä keväällä ja kesällä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Pajulintu syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia, mutta myös pieniä siemeniä ja marjoja. Pesimäaikana se syö lähes yksinomaan hyönteisiä, jotta poikaset saisivat riittävästi proteiinia.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla pajulinnun kauniita värejä ja sen elinympäristöjä:

1 / 4

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Pajulinnut ovat melko yksinäisiä lintuja, mutta ne voivat muodostaa pieniä parvia muuttoaikana. Pesimäkaudella ne puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat