Yleiskuvaus

Nokikana on suuri, mustaväritteinen vesilintu, joka pesii monenlaisilla vesialueilla Suomessa. Sen tuntomerkkejä ovat valkea leveä kynärengas ja punainen kilpikupu nokassaan. Nokikana kuuluu kanavarpuslintuihin ja sen tieteellinen nimi on Fulica atra.

Nokikana on hyvä sukeltaja ja uimari, joka viihtyy järvissä, lammissa ja kosteikkoalueilla. Se on helposti tunnistettavissa kookkaasta koostaan ja tummanharmaasta, lähes mustasta höyhenasustaan.

Pesiminen

Nokikana rakentaa kelluvan pesän kaislikkoon tai muiden vesikasvien sekaan. Pesä on suuri ja huomaamattomaasti rakennettu kasvinosista. Naaras munii tavallisesti 5–8 munaa, joita se hautoo 21–24 päivää.

Poikaset osaavat uida ja sukeltaa heti kuoriuduttuaan. Ne pysyttelevät emonsa seurassa useita viikkoja ennen kuin ovat itsenäisiä. Nokikana voi tehdä vuodessa yhden pesyeen.

Esiintyminen

Levinneisyys: Nokikana pesii laajalla alueella Euraasiassa ja Afrikassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Muutto: Osa nokikannoista on muuttolintuja, osa paikkalintuja. Suomessa monet linnut muuttavat etelään talveksi, mutta osa voi talvehtia sulilla vesialueilla.

Nokikana ääni

Nokikanan ääni on kurnuttava ja matala. Pesimäaikana sen kuulee erityisen hyvin, kun linnut ääntelevät kovaäänisesti reviirillään. Ääni kuuluu kuin ”krok-krok-krok”.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Nokikana on kasvissyöjä, jonka ravinto koostuu pääasiassa vesikasvien osista kuten lehdistä, varsista ja siemenistä. Se syö myös jonkin verran hyönteisiä ja nilviäisiä. Nokikana ruokailee sekä veden pinnalla että pohjalla sukeltaen.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla nokikanan tummaa höyhenpukua ja sen tyypillisiä elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Nokikanat ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein suuria parvia etenkin muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat