Yleiskuvaus

Metsäviklo on Suomen yleisimpiä kahlaajia, joka pesii monenlaisissa metsissä. Sen vihertävän ruskea höyhenpuku ja valkoiset siivenjuovat erottuvat hyvin. Metsäviklo kuuluu kahlaajiin ja sen tieteellinen nimi on Tringa ochropus.

Metsäviklo on elinympäristöltään joustava, ja se viihtyy niin metsäpurojen kuin pientenkin lammikkojen läheisyydessä. Se hankkii ravintonsa rantavedestä ja kosteikkojen reunamilta.

Pesiminen

Metsäviklo rakentaa pesänsä maahan sammalikkojen tai sammaloituneiden kantojen sekaan. Naaras munii tavallisesti 4 munaa, joita se hautoo noin 24 päivää.

Poikaset lähtevät pesästä pian kuoriuduttuaan ja pysyvät emonsa läheisyydessä. Pesintä tapahtuu huhti-toukokuussa, ja poikaset ovat lentokunnossa noin kuukauden kuluttua.

Esiintyminen

Levinneisyys: Metsäviklo pesii laajalti Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on runsaslukuinen pesimälaji koko maassa.

Muutto: Metsäviklot muuttavat syksyllä Afrikkaan ja palaavat Suomeen huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa.

Metsäviklo ääni

Metsäviklon ääni on kimeä ja kalkattava, joka kuuluu erityisesti lentoäänenä. Pesivälle metsävikolle ominainen on kova ja pitkä ”kvilkvilkvilk”-huuto.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Metsäviklo syö pääasiassa hyönteisiä, matoja ja muita selkärangattomia. Se etsii ravintonsa rantavedestä ja kosteikkojen reunamilta. Pesimäaikana ravinto koostuu enimmäkseen hyönteisistä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla metsäviklon värikästä höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Metsäviklo on yksinäinen pesijä, mutta muuttoaikaan ja talvikaudella ne voivat muodostaa pieniä parvia.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat