Yleiskuvaus

Metsäkirvinen on Suomen yleisimpiä varpuslintuja. Sen raidallinen höyhenpuku ja selkeä valkea kulmareuna tekevät siitä helposti tunnistettavan. Metsäkirvinen kuuluu kerttuihin ja sen tieteellinen nimi on Anthus trivialis.

Metsäkirvinen on elinvoimainen ja sopeutuva lintu, joka viihtyy metsissä, puistoissa ja avoimilla alueilla. Se hankkii ravinnon maasta ja pensaikoista.

Pesiminen

Metsäkirvinen rakentaa pesänsä maahan, usein metsän reunaan tai avoimelle alueelle. Pesä on taidokkaasti kätketty sammaliin tai heinikkoon. Naaras munii tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo 11–14 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä 12–15 päivää ennen lentoonlähtöä. Hyvinä vuosina metsäkirvinen voi tehdä kaksi pesyettä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Metsäkirvinen pesii laajalla alueella Euraasiassa. Suomessa se on yksi yleisimmistä pesimälinnuista, lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Muutto: Syksyisin metsäkirviset muuttavat Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun lopulta toukokuulle.

Metsäkirvisen ääni

Metsäkirvisen laulu on pitkä, melodinen ja helposti tunnistettava. Se laulaa usein lentäessään ja laskeutuessaan. Laulu kuuluu selvimmin keväällä ja alkukesällä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Metsäkirvinen syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia. Pesimäaikana se hankkii poikasille proteiinipitoista hyönteisravintoa, kun taas muulloin se syö myös pieniä siemeniä ja marjoja.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla metsäkirvisen kauniita höyheniä ja sen monipuolisia elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Parvielämä: Metsäkirviset ovat melko sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat parvia muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat