
Yleiskuvaus
Merisirri on isokokoinen ja näyttävä rengasjalkainen lintu, joka viihtyy rannikkoalueilla ja kosteikkoympäristöissä. Sen mustat ja valkoiset höyhenet sekä punainen nokka ja jalat tekevät siitä helposti tunnistettavan. Merisirrin tieteellinen nimi on Haematopus ostralegus.
Merisirri on hyvin sopeutunut rannikkoelämään ja se etsii ravintoa matalilta vesialueilta ja lietteiltä. Se syö pääasiassa simpukoita, nilviäisiä ja muita selkärangattomia meren eläimiä.
Pesiminen
Merisirri pesii maahan, usein avoimille hiekka- tai sorarannoille tai kosteille niityille. Pesä on matala kuoppa, joka on vuorattu kuivilla kasvinosilla ja joskus myös simpukan kuorilla. Naaras munii tavallisesti 2–4 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen.
Poikaset kuoriutuvat noin 27 päivän kuluttua ja ne ovat hyvin kehittyneitä syntymästään lähtien. Ne kykenevät seuraamaan vanhempiaan ja etsimään ravintoa jo muutaman tunnin kuluttua kuoriutumisesta.
Esiintyminen
Levinneisyys: Merisirri pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Suomessa se pesii rannikkoalueilla ja saaristossa, mutta sen kanta on vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Muutto: Osa merisirreistä muuttaa talveksi lämpimämpiin rannikkoalueisiin Euroopassa ja Afrikassa, mutta osa myös talvehtii Suomessa avoimilla rannikkoalueilla.
Merisirri ääni
Merisirrin ääni on kimeä ja läpitunkeva vihellys, joka kuuluu erityisen hyvin pesimäalueilla. Sen ääntely on tärkeä viestintäkeino sekä parien välillä että reviirin puolustuksessa.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.
Ravinto
Merisirri on lihansyöjä ja sen pääasiallinen ravinto koostuu simpukoista, nilviäisistä ja muista selkärangattomista meren eläimistä. Se etsii ravintoa matalilta vesialueilta ja lietteiltä käyttäen pitkää nokkaansa apuna.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla merisirrin näyttävää ulkomuotoa ja sen elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Laumaelämä: Merisirrit ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein pieniä ryhmiä pesimäaikana ja suurempia parvia muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Talviselviytyminen
Merisirrit siirtyvät talveksi lämpimämpiin rannikkoalueisiin tai pysyvät avoimilla vesialueilla
Elinympäristö
Sopeutunut rannikkoalueille, hiekkarannoille, kosteikkoympäristöihin ja saaristoalueisiin
Ravinnon hankinta
Pitkä nokka sopii simpukoiden ja nilviäisten keräämiseen matalilta vesialueilta
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Merisirri pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa
Ääni
Merisirrin ääni on kimeä ja läpitunkeva vihellys, joka kuuluu erityisesti pesimäalueilla
Elinikä
Merisirrin keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, mutta vanhin rengastettu yksilö on elänyt yli 30 vuotta
Koko
Pituus 40-45 cm, siipien kärkiväli 75-85 cm, paino 500-700 grammaa