Yleiskuvaus

Luhtakana on pieni ja vaatimaton kanalintulaji, joka viihtyy kosteilla niityillä, ruovikkojen reunoilla ja järvien rannoilla. Sen tieteellinen nimi on Rallus aquaticus.

Luhtakana on hyvin piilotteleva ja vaikeasti havaittava lintu. Se liikkuu ketterästi ruovikoissa ja piileskelee taidokkaasti tiheässä kasvillisuudessa.

Pesiminen

Luhtakana rakentaa pesänsä huolellisesti ruovikoiden suojaan tai muuhun tiheään kasvillisuuteen. Pesä on hyvin piilotettu, ja sitä on vaikea löytää. Naaras munii 6–12 munaa, joita se hautoo noin 20 päivää.

Poikaset ovat aluksi hyvin avuttomia, mutta ne kasvavat nopeasti ja oppivat pian liikkumaan taidokkaasti kasvillisuuden suojassa.

Esiintyminen

Levinneisyys: Luhtakana pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on melko yleinen pesimälaji etelä- ja keskiosissa, mutta harvinaisempi pohjoisessa.

Muutto: Luhtakana on osittain muuttolintu. Osa linnuista muuttaa talveksi Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan, osa taas talvehtii Suomessa.

Luhtakanan ääni

Luhtakanan ääni on kimeä ja naksahteleva. Sen ääntely kuulostaa usein kuin sarjana ”kik-kik-kik” tai ”krääk-krääk” -huutoja. Ääni kantautuu hyvin ruovikkojen keskeltä, mutta itse lintua on vaikea nähdä.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Luhtakana syö pääasiassa hyönteisiä, nilviäisiä, matoja ja pieniä kaloja. Se etsii ravintoa märistä ympäristöistä, kuten ruovikkojen pohjalta, rannoilta ja mudasta. Myös pienet siemenet ja vihreät kasvinosat voivat kuulua sen ruokavalioon.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla luhtakanan väritystä ja sen elinympäristöjä:

1 / 4

Sosiaalinen elämä

Parilintu: Luhtakana on yleensä parilintu, joka puolustaa reviiriään aktiivisesti pesimäaikana. Parit pysyvät yhdessä koko pesimäkauden ajan.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat