Yleiskuvaus

Liejukana on vesilintulaji, joka viihtyy ruovikkorannoilla ja pienissä järvissä. Sen mustat ja valkoiset höyhenet sekä kirkkaan punainen kallokilpi tekevät siitä helposti tunnistettavan. Liejukana kuuluu kanalinnuihin ja sen tieteellinen nimi on Gallinula chloropus.

Liejukana on hyvä sukeltaja ja uima, ja se liikkuu ketterästi vesikasvien seassa etsien ravintoa. Se on myös hyvä lentäjä ja muuttaa talveksi lämpimämpiin maihin.

Pesiminen

Liejukana rakentaa pesänsä kelluvan kasan vesikasvien tai ruovikon joukkoon. Pesä on hyvin kätketty ja sen runko on rakennettu veteen upotetuista kasvinosista. Naaras munii tavallisesti 6–10 munaa, joita se hautoo noin 3 viikkoa.

Poikaset ovat erittäin hyviä uimareita ja sukeltajia heti kuoriuduttuaan. Ne pysyvät emolintujen seurassa ensimmäisten viikkojen ajan ja oppivat etsimään ravintoa.

Esiintyminen

Levinneisyys: Liejukana pesii laajalla alueella Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälaji etelä- ja keskiosissa, mutta harvinainen pohjoisessa.

Muutto: Suomen liejukanat muuttavat talveksi lämpimämpiin maihin, kuten Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun loppupuolella.

Liejukana ääni

Liejukanan ääni on kurnuttava ja kovaääninen. Koiraan ääni kuuluu usein keväällä ja alkukesällä pesimäaikaan. Ääni on hyvin tunnusomainen liejukanoille ja sen voi kuulla kaukaakin.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Liejukana on kasvissyöjä, ja sen ravinto koostuu pääasiassa vesisammalista, vedessä kasvavista kasvinosista ja kasvisyöjäisten toukkien loisista. Se poimii ravinnon vedestä sukeltamalla tai kahlaamalla matalassa vedessä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla liejukanan värikästä höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

1 / 4

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Liejukanat ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat pieniä parvia pesimäaikana ja suurempia muuttoparvia syksyisin. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat