Yleiskuvaus

Lehtokerttu on pieni varpuslintulaji, jonka tunnistaa ruskeasta höyhenistä ja vaaleasta raidasta silmän yläpuolella. Sen tieteellinen nimi on Sylvia borin.

Lehtokerttu pesii Suomessa lehtimetsissä ja pensaikkoalueilla. Se on melko huomaamaton ja vaikeasti havaittava lintu, mutta sen kaunis laulu kuuluu selvästi keväisin.

Pesiminen

Lehtokerttu rakentaa pesänsä matalaan pensaaseen tai maahan, piilottaen sen taidokkaasti. Naaras munii 4–6 munaa, joita se hautoo 11–13 päivää. Poikaset pysyvät pesässä noin 12–14 päivää ennen lentoonlähtöä.

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen. Lehtokerttu voi tehdä jopa kaksi pesyettä kesässä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Lehtokerttu pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Suomessa se on melko yleinen pesimälintulaji etelä- ja keskiosissa.

Muutto: Lehtokerttu on muuttolintulaji, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee muuttomatkalle elokuun lopulla tai syyskuun alussa. Se talvehtii Afrikan eteläosissa.

Lehtokertun ääni

Lehtokertun laulu on kirkas ja melodinen, ja se kuuluu selvästi keväällä ja alkukesällä. Laulun voi kuulla usein toistuvan ”tiri-tiri-tiri-tiri-tiri” säkeen.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Lehtokerttu syö pääasiassa hyönteisiä, hämähäkkejä ja siemeniä. Pesimäaikana sen ravinto koostuu lähinnä hyönteisistä, mutta muulloin se syö myös siemeniä ja marjoja.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla lehtokertun kauniita höyheniä ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviirilintu: Lehtokerttu on reviirillään hyvin puolustuskykyinen. Koiras varoittaa muita lintuja kiivaalla laulullaan ja torjuu tunkeutujat pois reviiriltään.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat