Yleiskuvaus

Kuovi on Suomen suurin kahlaaja ja helposti tunnistettava pitkien jalkojen ja pitkän, alaspäin kaartuvan nokkansa ansiosta. Sen tieteellinen nimi on Numenius arquata.

Kuovi viihtyy avoimilla, kosteilla niittyalueilla ja rannoilla. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä ja muuttaa talveksi lämpimämpiin maihin.

Pesiminen

Kuovi pesii avoimilla, kosteilla niityillä ja soilla. Pesä on matala kuoppa maassa, usein jonkin mättään suojassa. Naaras munii 3–4 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat noin 28 päivää.

Poikaset kuoriutuvat höyhenpuvussa ja ovat heti liikkumiskykyisiä. Vanhemmat johdattavat poikueen hyville ruokailualueille, kunnes ne ovat kyllin isoja lentämään.

Esiintyminen

Levinneisyys: Kuovi pesii laajalla alueella Pohjois-Euroopassa ja Länsi-Siperiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu koko maassa lukuun ottamatta etelärannikkoaluetta.

Muutto: Kuovit muuttavat talveksi Länsi-Eurooppaan ja Välimeren maihin. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhti-toukokuussa.

Kuovin ääni

Kuovin kaunis, huilumainen ääni on yksi sen tunnusomaisimmista piirteistä. Äänessä on kaksi osaa: ensin laskeva ”kuu-uu” ja sitten nouseva ”viuh-viuh-viuh”.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Kuovi on kasvissyöjä, joka syö pääasiassa juuria, versoja ja siemeniä. Pesimäaikana se suosii erityisesti kosteikkojen ja niittyjen kasvillisuutta. Talvella se etsii ravintoa pelloilta ja laidunmailta.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla kuovin kauneutta ja sen elinympäristöjä:

1 / 5

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Kuovit ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat parvia muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat