Yleiskuvaus

Kultarinta on kookkaahko kerttunen, joka pesii Suomessa lehtimetsissä ja puistoissa. Sen keltainen rinta ja harmaa kaulus erottavat sen muista kerttuslinnuista. Tieteellinen nimi on Hippolais icterina.

Kultarinta on elinvoimainen laji, joka hyödyntää monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä ravinnon ja suojan hankkimiseen.

Pesiminen

Kultarinta rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen, usein melko korkealle maasta. Pesä on taidokkaasti rakennettu sammalista, jäkälistä ja tuohenpalasista, sulautuen erinomaisesti ympäristöönsä. Naaras munii tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo 12–14 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä 12–14 päivää ennen lentoonlähtöä. Kultarinta tekee yleensä vain yhden pesyeen kesässä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Kultarinta pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Muutto: Kultarinta on muuttolintulaji. Se saapuu pesimäalueilleen toukokuussa ja muuttaa takaisin talvehtimisalueille Afrikassa syys-lokakuussa.

Kultarinta ääni

Kultarinnan laulu on kaunista ja virtaavaa viserrystä, joka muistuttaa jonkin verran mustarastaan laulua. Säkeiden välillä on lyhyitä taukoja. Laulua kuuluu erityisesti aamuin ja illoin pesimäaikana.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Kultarinta syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia, mutta myös marjoja ja siemeniä. Pesimäaikana poikasille tarjotaan proteiinipitoisia hyönteisiä, kun taas muulloin ravinto on monipuolisempaa.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla kultarinnan kaunista höyhenpukua ja sen monipuolisia elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Kultarinnat ovat melko yksinäisiä lintuja, mutta voivat muodostaa pieniä parvia muuttoaikoina. Pesimäaikana ne puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat