Toista
Kuhankeittäjä
Kuhankeittäjä (Circus aeruginosus)

Yleiskuvaus

Kuhankeittäjä on Suomen suurin päiväpetolintulaji. Sen nimensä mukaisesti se on erikoistunut kalastukseen ja sen saalislinnuista yli puolet on kuhia. Kuhankeittäjä kuuluu haukkojen ja pöllöjen lahkoon ja sen tieteellinen nimi on Circus aeruginosus.

Kuhankeittäjä on helppo tunnistaa suuresta koostaan ja leveistä siiviestään. Se liitää hitaasti ja matalalla etsien saalista vesistöjen läheisyydestä. Pesimäaikana koiraan lentää näyttäviä pystysuoria soidinlentoja.

Pesiminen

Kuhankeittäjä pesii ruovikkojen keskelle rakennetussa suuressa risupesässä. Naaras munii 3–6 munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä 5–6 viikon iässä, mutta vanhemmat ruokkivat niitä vielä pari kuukautta.

Pesäpaikkaa puolustetaan voimakkaasti muilta kuhankeittäjiltä. Pesimäkausi ajoittuu touko-kesäkuulle, ja useimmat kuhankeittäjät muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan.

Esiintyminen

Levinneisyys: Kuhankeittäjä pesii melko harvakseltaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen kanta on vahvistunut viime vuosikymmeninä, mutta laji on silti vaarantunut rehevöitymisen ja ruovikkojen vähenemisen vuoksi.

Muutto: Suomessa pesivät kuhankeittäjät muuttavat syksyllä Keski-Eurooppaan talvehtimaan. Keväällä ne palaavat huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun.

Kuhankeittäjä ääni

Kuhankeittäjän ääni on kimeä ja kalkattava. Koiraan soidinhuuto kuuluu kaukaa: ”kli-kli-kli-kli-kli-klik-klik-klik”. Naaraan ääni on matalampi ja karkeampi.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Toista/Pysäytä-painikkeella.

Ravinto

Kuhankeittäjä on erikoistunut kalastukseen, mutta se syö myös pieniä nisäkkäitä, lintuja ja sammakoita. Se pyydystää saalista laskeutumalla veteen ja iskemällä nopeasti kynsiensä avulla. Pesäpoikasten ravintona on pääosin kalaa.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla kuhankeittäjän upeaa höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Reviirilintu: Kuhankeittäjä on erittäin reviirikiinnittyä pesimäaikana. Koiraat puolustavat aktiivisesti omaa aluettaan ja käyvät naapurien kanssa näyttäviä taistelulentonäytöksiä.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Vesistöjen lähellä

Kuhankeittäjä on erikoistunut kalastukseen, joten sen elinympäristöt sijaitsevat vesistöjen äärellä

Ruovikkojen tarve

Pesii ruovikkojen keskelle rakennetussa suuressa risupesässä, joten rehevät ruovikot ovat välttämättömiä

Ravinnon hankinta

Pitkät siivet ja kynnet ovat erikoistuneet saalistamiseen vedestä, varsinkin kuhan pyydystämiseen

Mielenkiintoiset faktat

Levinneisyys

Kuhankeittäjä pesii laajalla alueella Euraasiassa, Suomessa sen kanta on vahvistunut viime vuosikymmeninä

Ääni

Koiraan kimeä soidinhuuto ”kli-kli-kli-kli-kli-klik-klik-klik” kuuluu kauas

Elinikä

Kuhankeittäjän elinikä on keskimäärin 8-10 vuotta, mutta vanhin rengastettu yksilö on elänyt 22 vuotta

Koko

Pituus 48-56 cm, siipien kärkiväli 115-135 cm, paino 500-800 grammaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *