
Yleiskuvaus
Kuhankeittäjä on Suomen suurin päiväpetolintulaji. Sen nimensä mukaisesti se on erikoistunut kalastukseen ja sen saalislinnuista yli puolet on kuhia. Kuhankeittäjä kuuluu haukkojen ja pöllöjen lahkoon ja sen tieteellinen nimi on Circus aeruginosus.
Kuhankeittäjä on helppo tunnistaa suuresta koostaan ja leveistä siiviestään. Se liitää hitaasti ja matalalla etsien saalista vesistöjen läheisyydestä. Pesimäaikana koiraan lentää näyttäviä pystysuoria soidinlentoja.
Pesiminen
Kuhankeittäjä pesii ruovikkojen keskelle rakennetussa suuressa risupesässä. Naaras munii 3–6 munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä 5–6 viikon iässä, mutta vanhemmat ruokkivat niitä vielä pari kuukautta.
Pesäpaikkaa puolustetaan voimakkaasti muilta kuhankeittäjiltä. Pesimäkausi ajoittuu touko-kesäkuulle, ja useimmat kuhankeittäjät muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan.
Esiintyminen
Levinneisyys: Kuhankeittäjä pesii melko harvakseltaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen kanta on vahvistunut viime vuosikymmeninä, mutta laji on silti vaarantunut rehevöitymisen ja ruovikkojen vähenemisen vuoksi.
Muutto: Suomessa pesivät kuhankeittäjät muuttavat syksyllä Keski-Eurooppaan talvehtimaan. Keväällä ne palaavat huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun.
Kuhankeittäjä ääni
Kuhankeittäjän ääni on kimeä ja kalkattava. Koiraan soidinhuuto kuuluu kaukaa: ”kli-kli-kli-kli-kli-klik-klik-klik”. Naaraan ääni on matalampi ja karkeampi.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Toista/Pysäytä-painikkeella.
Ravinto
Kuhankeittäjä on erikoistunut kalastukseen, mutta se syö myös pieniä nisäkkäitä, lintuja ja sammakoita. Se pyydystää saalista laskeutumalla veteen ja iskemällä nopeasti kynsiensä avulla. Pesäpoikasten ravintona on pääosin kalaa.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla kuhankeittäjän upeaa höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Reviirilintu: Kuhankeittäjä on erittäin reviirikiinnittyä pesimäaikana. Koiraat puolustavat aktiivisesti omaa aluettaan ja käyvät naapurien kanssa näyttäviä taistelulentonäytöksiä.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Vesistöjen lähellä
Kuhankeittäjä on erikoistunut kalastukseen, joten sen elinympäristöt sijaitsevat vesistöjen äärellä
Ruovikkojen tarve
Pesii ruovikkojen keskelle rakennetussa suuressa risupesässä, joten rehevät ruovikot ovat välttämättömiä
Ravinnon hankinta
Pitkät siivet ja kynnet ovat erikoistuneet saalistamiseen vedestä, varsinkin kuhan pyydystämiseen
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Kuhankeittäjä pesii laajalla alueella Euraasiassa, Suomessa sen kanta on vahvistunut viime vuosikymmeninä
Ääni
Koiraan kimeä soidinhuuto ”kli-kli-kli-kli-kli-klik-klik-klik” kuuluu kauas
Elinikä
Kuhankeittäjän elinikä on keskimäärin 8-10 vuotta, mutta vanhin rengastettu yksilö on elänyt 22 vuotta
Koko
Pituus 48-56 cm, siipien kärkiväli 115-135 cm, paino 500-800 grammaa