Yleiskuvaus

Kirjosieppo on kookas varpuslintulaji, joka erottuu selvästi muista siepoista kirjavan höyhenpukunsa ansiosta. Sen tieteellinen nimi on Emberiza citrinella.

Kirjosieppo viihtyy avoimilla niitty- ja peltoalueilla, joilla se etsii ravintoa maasta. Se on yleinen pesimälintu Suomessa, mutta kannat ovat hieman taantuneet viime vuosikymmeninä.

Pesiminen

Kirjosieppo pesii maahan heinikkoon tai pensaaseen. Naaras munii 3-6 munaa, joita se hautoo noin kahden viikon ajan. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä noin 13 päivän kuluttua.

Pesimäkausi ajoittuu touko-kesäkuulle. Kirjosiepot ovat reviiriuskollisia, ja samat parit palaavat usein pesimään samoille alueille vuodesta toiseen.

Esiintyminen

Levinneisyys: Kirjosieppo pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu koko maassa, lukuun ottamatta Lappia.

Muutto: Kirjosiepot muuttavat talveksi Välimeren alueelle ja Lähi-itään. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhti-toukokuussa.

Kirjosieppo ääni

Kirjosieppo on hiljainen laulaja, mutta sen ääni on helppo tunnistaa. Laulun voi kuulla kuvata: ”tsirr-tsirr-tsirr-tsi-tsi-tsi-tsi-tsi”. Laulukausi ajoittuu pääasiassa pesimäaikaan.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Kirjosieppo on siemensyöjä, joka etsii ravintoa maasta. Sen ruokavalio koostuu pääasiassa viljan jyvistä, heinänsienistä ja muista pienistä siemenistä. Pesimäaikana se syö myös hyönteisiä, etenkin toukkia ja kärpäsiä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla kirjosieppon kaunista höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Kirjosiepot ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat parvia etenkin muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään tiukasti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat