Yleiskuvaus
Kiljukotka on mahtava petolintulaji, joka kuuluu kanakotkien sukuun. Sen tieteellinen nimi on Aquila clanga. Kiljukotka on uhanalaisuusluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen laji Suomessa.
Kiljukotka on suurikokoinen, voimakas ja majesteettinen kotkalaji. Se on erinomainen lentäjä ja saalistaja, joka elää pääasiassa metsäisillä alueilla.
Pesiminen
Kiljukotka rakentaa suuren pesänsä vanhaan metsään, usein korkealle vanhaan kuuseen tai mäntyyn. Pesä on massiivinen, halkaisijaltaan jopa 2 metriä. Naaras munii tavallisesti 1-3 munaa, joita se hautoo noin 6 viikkoa.
Poikaset viettävät pesässä noin 2,5 kuukautta ennen lentoonlähtöä. Vanhemmat huolehtivat poikasista vielä pitkään pesästä lähdön jälkeenkin.
Esiintyminen
Levinneisyys: Kiljukotka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen laji, jonka kanta on vain muutamia pareja.
Muutto: Kiljukotka on osittain muuttava laji. Osa linnuista muuttaa talveksi etelämmäksi, mutta osa voi olla paikallisia tai vaeltelevia.
Kiljukotkan ääni
Kiljukotkan ääni on kimeä ja kalkattava huuto, josta se on saanut nimensä. Huuto kuuluu erityisen selvästi pesimäaikaan ja muuttoaikoina. Ääni on tärkeä tunnistuspiirre tämän majesteettisen lajin havaitsemiseksi.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.
Ravinto
Kiljukotka on lihansyöjä petolintulaji, jonka pääravintoa ovat nisäkkäät ja linnut. Se saalistaa erityisesti jäniksiä, peltokauriskauriskauriskauriita ja kanalintuja, mutta saalislaji vaihtelee saatavuuden mukaan.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla kiljukotkan majesteettista olemusta ja sen elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Reviirilintu: Kiljukotka on reviirillinen laji, joka puolustaa pesimäaluettaan ja saalistusalueitaan aktiivisesti. Se on kuitenkin usein nähtävissä pareittain pesimäaikaan.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Talviselviytyminen
Kiljukotka on sopeutunut selviytymään ankarissakin talviolosuhteissa
Elinympäristö
Suosii vanhoja metsiä ja soita, joissa on riittävästi saaliseläimiä
Saalistus
Voimakkaat jalat ja nokka, terävä näkö ja liikkuvuus auttavat saalistuksessa
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Kiljukotkan kanta on taantunut voimakkaasti, Suomessa enää muutamia pareja
Ääni
Kiljukotkan nimensä mukaisesti kimeä ja kalkattava huuto on tärkeä tunnistuspiirre
Elinikä
Kiljukotkan elinikä on keskimäärin 15-20 vuotta, mutta voi elää jopa 30 vuotta
Koko
Pituus 60-70 cm, siipien kärkiväli 165-190 cm, paino 2,5-4,5 kg
