Yleiskuvaus

Kiljuhanhi on Suomessa erittäin uhanalainen lintulaji, joka pesii ainoastaan Kuolan niemimaalla ja Venäjän Euroopan puoleisella osalla. Sen tieteellinen nimi on Anser erythropus.

Kiljuhanhi on kooltaan pieni hanhi, jonka höyhenpuku on harmaa ja vaalea. Se on saanut nimensä kiljuvan äänen mukaan, joka erottaa sen muista hanhilajeista.

Pesiminen

Kiljuhanhet pesivät maassa, usein tundralla tai soilla. Naaras munii 3–5 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen noin 25 päivän ajan.

Poikaset ovat lentokykyisiä noin 6–7 viikon kuluttua kuoriutumisesta. Kiljuhanhien pesimämenestys on heikko, ja vain noin 20% poikasista selviää aikuisikään.

Esiintyminen

Levinneisyys: Kiljuhanhi pesii ainoastaan Kuolan niemimaalla ja Venäjän Euroopan puoleisella osalla. Suomessa sitä tavataan ainoastaan muuttoaikana.

Muutto: Kiljuhanhet muuttavat syksyllä Kazakstanin ja Keski-Aasian aroille talvehtimaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen toukokuussa.

Kiljuhanhen ääni

Kiljuhanhen ääni on kimeä ja kiljuva, mikä erottaa sen helposti muista hanhilajeista. Sen ääni on kuulunut myös suomenkielessä, sillä se on saanut nimensä juuri ääntelyn perusteella.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Kiljuhanhet syövät pääasiassa vihreää kasvillisuutta ja siemeniä. Pesimäalueilla ne syövät heinien ja ruohojen versoja, lehtiä ja siemeniä. Talvehtimisalueilla ravintona ovat viljelykasvien jäännökset ja siemenet.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla kiljuhanhea ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Parvilintu: Kiljuhanhet ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat suuria parvia etenkin muuttoaikana ja talvehtimisalueilla. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat