Yleiskuvaus

Keräkurmitsa on kanalintu, joka kuuluu kurppien sukuun. Se on melko iso lintu, jonka ruskeanharmaa höyhenpuku suojaa sitä erinomaisesti metsäympäristössä. Tieteellinen nimi Scolopax rusticola viittaa sen metsäiseen elintapaan.

Keräkurmitsa on yöaktiivinen ja viettää päivät piileskellessä metsänpohjalla. Yöllä se lentää ravintoalueille, joilla etsii hyönteisiä ja matoja nokallaan metsänpohjan karikekerroksesta.

Pesiminen

Keräkurmitsa pesii metsämaassa, usein kuusimetsän reunamilla. Pesä on pelkkä kuoppa metsänpohjalla, johon naaras munii 3-5 munaa. Naaras hautoo munia yksin noin 3 viikkoa.

Poikaset kuoriutuvat höyhenpuvussa ja jättävät pesän pian, seuraten emoaan ravinnon etsinnässä. Poikaset ovat lentokunnossa noin 3 viikon ikäisinä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Keräkurmitsa pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu maan eteläosissa, mutta harvempi pohjoisessa.

Muutto: Keräkurmitsat muuttavat syksyllä Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan talvehtimaan. Ne palaavat pesimäalueilleen maalis-huhtikuussa.

Keräkurmitsa ääni

Keräkurmitsan soidinääni on omintakeinen, korkealta taivaalta kuuluva ”kurrr-kurrr”-ääni. Koiras lentää soidinlennollaan korkealle ja pudottautuu sitten siipien kantamatta kohti maata.

Muulloin keräkurmitsa on melko äänetön lintu. Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Keräkurmitsan pääravintona ovat metsänpohjassa elävät hyönteiset, madot ja muut selkärangattomat. Se käyttää pitkää, suoraa nokkaansa ravinnon etsintään karikekerroksesta ja multamaasta.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla keräkurmitsan värikkäitä höyheniä ja sen monipuolisia elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Yksinäinen elämä: Keräkurmitsa on hyvin yksinäinen lintu. Se elää suurimman osan vuodesta yksin, ja vain pesimäaikana koiras ja naaras ovat yhdessä.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat