Yleiskuvaus

Keltasirkku on kaunis ja värikkään näköinen varpuslintumme, joka erottuu helposti muista pikkulinnuista. Sen tieteellinen nimi on Emberiza citrinella.

Keltasirkku viihtyy avoimilla alueilla, kuten pelloilla, niityillä ja pensaikkojen reunoilla. Se on monille tuttu näky maaseudulla ja se onkin yksi yleisimmistä pesimälinnuistamme.

Pesiminen

Keltasirkku rakentaa pesänsä matalaan pensaaseen tai ruohikkoon. Naaras munii tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo 11–14 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä 10–14 päivää ennen lentoonlähtöä. Keltasirkku voi tehdä jopa kaksi pesyettä samana kesänä, jos olosuhteet ovat otolliset.

Esiintyminen

Levinneisyys: Keltasirkku pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Suomessa se on yleinen pesimälintu koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisimpia osia.

Muutto: Keltasirkut muuttavat talveksi Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun.

Keltasirkku ääni

Keltasirkun laulu on selkeä ja miellyttävä viserrys, jossa on usein toistuva ”sirrr-sirrr-sirrr” -säkeen kaltainen osuus. Laulu kuuluu parhaiten keväällä ja alkukesällä, kun linnut puolustavat reviiriään.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Keltasirkku on siemensyöjä, joka syö pääasiassa ruohojen ja rikkakasvien siemeniä. Pesimäaikana se täydentää ravintoa hyönteisillä, jotka ovat tärkeitä poikasten kasvulle. Talvella keltasirkut käyvät usein linnunruokintapaikoilla.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla keltasirkun värikkäitä höyheniä ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Laumaelämä: Keltasirkut ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein parvia muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat