Yleiskuvaus

Keltahemppo on kaunis ja näyttävä varpuslintulaji, joka on helppo tunnistaa kellanvihreästä höyhenpuvustaan. Sen tieteellinen nimi on Emberiza citrinella.

Keltahemppo viihtyy avoimilla niittyalueilla, pelloilla ja pensaikkoviidakoissa. Se on melko yleinen pesimälaji Suomessa, mutta kannat ovat viime vuosikymmeninä hieman vähentyneet.

Pesiminen

Keltahemppo rakentaa pesänsä maahan, suojaisan kasvillisuuden sekaan. Pesä on huolellisesti koottu kuivista heinistä ja sammalista. Naaras munii tavallisesti 3–6 munaa, joita se hautoo 11–14 päivää.

Poikaset pysyvät pesässä noin kahden viikon ajan ennen lentoon lähtöä. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen ja huolenpitoon.

Esiintyminen

Levinneisyys: Keltahemppo pesii laajalla alueella Euraasiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Muutto: Keltahempot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun lopulta toukokuulle.

Keltahempon ääni

Keltahempon laulu on kurnuttava ja melodinen, siinä toistuu usein samankaltainen sävelkulku. Koiraat laulavat aktiivisesti pesimäaikaan, usein korkealta puusta tai pensaasta.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Keltahemppo syö pääasiassa siemeniä ja hyönteisiä. Pesimäaikana poikaset tarvitsevat proteiinipitoista hyönteisravintoa, kun taas aikuiset syövät enemmän siemeniä. Talvella keltahempot hakeutuvat usein ruokintapaikoille.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla keltahempon kaunista höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Parvielämä: Keltahempot ovat melko sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat pieniä parvia etenkin muuttoaikoina ja talvella. Pesimäaikaan ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat