Yleiskuvaus
Käpytikka on yleinen ja hyvin tunnettu tikkamme, joka viihtyy niin metsissä kuin puutarhoissa ja puistoissa. Sen kirjava höyhenpuku ja voimakas nokka tekevät siitä helposti tunnistettavan. Käpytikka kuuluu tikkalinnuihin ja sen tieteellinen nimi on Dendrocopos major.
Käpytikka on sopeutunut hyödyntämään erilaisia elinympäristöjä. Se etsii ravintonsa puiden rungoista ja oksista, ja tekee pesäkolonsa puunrunkoihin.
Pesiminen
Käpytikka nakuttaa pesäkolonsa kuivien puiden runkoihin, usein noin 5-10 metrin korkeudelle. Pesäkolon tekeminen on aikaa vievää ja vaativaa työtä. Naaras munii sinne 4-7 valkoista munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen.
Poikaset kuoriutuvat 11-14 päivän kuluttua ja pysyvät pesässä noin kolme viikkoa. Vanhemmat ruokkivat niitä ahkerasti hyönteisillä ja muilla selkärangattomilla.
Esiintyminen
Levinneisyys: Käpytikka pesii laajalti Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa se on yleisin tikkamme, ja sitä tavataan koko maassa aina Lappiin asti.
Muutto: Käpytikka on paikkalintu, joka ei muuta säännöllisesti. Nuoret linnut ja yksilöt voivat kuitenkin liikkua pitkiäkin matkoja syksyisin ja talvisin.
Käpytikka ääni
Käpytikan ääni on kova, kimakka ja lähes nauravainen, usein kuultava jo kaukaa. Sen ääntely koostuu lyhyistä, terävästi kaikuvista huudoista, kuten ”kik-kik-kik”. Tämä on yksi sen tunnusomaisimmista piirteistä.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.
Ravinto
Käpytikka syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia, joita se etsii puiden rungoilta ja oksista. Se voi myös syödä siemeniä ja pähkinöitä täydentääkseen ruokavaliotaan. Pesimäaikana poikasille tarjotaan pehmeämpiä hyönteisiä ja niiden toukkia.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla käpytikan kirjavaa höyhenpukua ja sen elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Reviirielämä: Käpytikat elävät pareittain ja puolustavat aktiivisesti reviiriään muita käpytikkapareja vastaan. Nuoret linnut voivat kuitenkin muodostaa pienempiä parvia.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Talviselviytyminen
Käpytikka on sopeutunut hyödyntämään puiden runkoja ja oksia ravinnonlähteenä myös talvella
Elinympäristö
Viihtyy niin metsissä kuin puutarhoissa ja puistoissa, missä on vanhoja puita
Ravinnon hankinta
Voimakas nokka ja taidot puiden kuorien rikkomiseen hyönteisten löytämiseksi
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Käpytikka on yksi Suomen yleisimmistä tikkalajeista, sitä tavataan koko maassa
Ääni
Käpytikan ääni on kova ja kimakka, kuuluu usein jo kaukaa metsässä
Elinikä
Keskimääräinen elinikä on 2-3 vuotta, mutta vanhin rengastettu yksilö on elänyt yli 9 vuotta
Koko
Pituus 21-24 cm, siipien kärkiväli 34-39 cm, paino 65-95 grammaa
