
Yleiskuvaus
Käenpiika on kokoaan suurempi, värikkäissä väreissä komeilleva lintu. Sen voimakkaat raidat ja näyttävä kaulus tekevät siitä helposti tunnistettavan. Käenpiika kuuluu tikkakukkaisiin ja sen tieteellinen nimi on Jynx torquilla.
Käenpiika on erikoistunut hyönteissyöjä, joka viihtyy avoimissa maastoissa, kuten hakkuuaukoilla ja hakamailla. Se pesii koloissa ja rakennuksissa, mutta on muuttolintuna Suomessa vain kesäaikaan.
Pesiminen
Käenpiika pesii onkaloissa, kuten vanhoissa puunkoloissa, rakennusten seinissä tai pöntöissä. Naaras munii 5–10 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat vuorotellen noin 14 päivää. Poikaset pysyvät pesässä noin 20 päivää ennen lentoon lähtöä.
Käenpiikan pesintätapa on erikoinen: se puolustaa pesäänsä voimakkaasti, mutta ei varsinaisesti reviiriä. Molemmat vanhemmat myös huolehtivat poikasista aktiivisesti.
Esiintyminen
Levinneisyys: Käenpiika pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin Etelä- ja Itä-Suomessa, pohjoisempana harvinaisempi.
Muutto: Käenpiika on muuttava laji, joka talvehtii Välimerenalueen maissa ja Afrikassa. Suomeen se saapuu toukokuussa ja lähtee muutolle elokuun lopulla.
Käenpiian ääni
Käenpiian ääni on kurnuttava ja kumea, josta sen suomalainen nimi on saanut alkunsa. Ääni kuulostaa kuin ”kie-kie-kie” ja sitä voi kuulla etenkin pesimäaikana. Soittamalla ääninäytettä, voit tunnistaa tämän erikoisen linnun äänen.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.
Ravinto
Käenpiika on hyönteissyöjä, joka käyttää ravinnokseen muun muassa kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja muurahaisia. Se käyttää pitkää, limaista kieltään saalistaessaan hyönteisiä maasta ja puunrungoilta. Pesimäaikana poikasten ruokkimiseen tarvitaan runsaasti proteiinipitoista hyönteisravintoa.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla käenpiian värikkäitä höyheniä ja sen monipuolisia elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Yksinäinen pesijä: Käenpiika on yksinäinen pesijä, joka puolustaa vain pesäkoloaan, ei varsinaista reviiriä. Pesimäajan ulkopuolella se voi muodostaa pieniä parvia.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Elinympäristö
Käenpiika on sopeutunut avoimiin maastoihin, kuten hakkuuaukioille ja hakamaiden reunamille
Ravinnon hankinta
Pitkä, limainen kieli ja voimakas nokka auttavat hyönteisten pyydystämisessä
Pesimäpaikat
Käenpiika pesii onkaloissa ja koloissa, mikä suojaa sitä pedoilta ja säältä
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Käenpiika pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa, Suomessa yleinen etelässä
Ääni
Käenpiikan ääni kuuluu kuin kurnuttava ”kie-kie-kie” ja on saanut siitä nimensä
Elinikä
Käenpiian keskimääräinen elinikä on 3-5 vuotta, mutta jotkut yksilöt voivat elää yli 10 vuotta
Koko
Pituus 16-17 cm, siipien kärkiväli 24-27 cm, paino 35-75 grammaa