
Yleiskuvaus
Isokihu on Suomen suurin kahlaaja, jonka pituus voi olla jopa 60 cm. Se on helppo tunnistaa pitkästä, kaartuneesta nokastaan ja ruskeasta, valkoisin täplin kirjavasta höyhenpuvustaan. Tieteellinen nimi Numenius arquata viittaa sen kaarevaan nokkaan.
Isokihu pesii laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Isokihu suosii avomaastoja, kuten soita, peltoja ja niittyjä.
Pesiminen
Isokihu pesii matalassa, hyvin naamioituneessa pesässä maahan. Naaras munii 4 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat noin 28 päivää. Poikaset ovat hyvin kehittyneitä kuoriutuessaan ja lähtevät pesästä jo muutaman päivän kuluttua.
Isokihut ovat hyvin uskollisia pesimäalueilleen ja palaavat vuosittain samalle seudulle. Pesimäkauden jälkeen ne muodostavat parvia ja muuttavat talvehtimisalueille.
Esiintyminen
Levinneisyys: Isokihu pesii laajalla alueella Euraasiassa, Islannista Siperiaan ja Länsi-Euroopasta Länsi-Siperian tuntureille. Suomessa se on yleinen pesimälintu etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Muutto: Isokihut muuttavat syksyllä Länsi-Eurooppaan, Välimeren maihin ja Pohjois-Afrikkaan talvehtimaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun lopulla ja toukokuussa.
Isokihu ääni
Isokihun ääni on kimeä ja kantava, joka kuuluu kauas sen pesimäalueilta. Kuuluisin on sen kahden tai kolmen äänen sävelsarja, joka on helppo tunnistaa. Ääni kuulostaa kuin lintu huutaisi ”kiu-kiu-kiu”.
Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.
Ravinto
Isokihun ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, madonkaltaisista ja nilviäisistä, joita se etsii pitkällä nokallaan maasta ja vedestä. Pesimäaikana se suosii enemmän hyönteisravintoa, kun taas muuttoaikoina se syö myös kasviravintoaineita.
Kuvagalleria
Näissä kuvissa voit ihailla isokihun upean höyhenpuvun ja sen elinympäristöjä:
Sosiaalinen elämä
Laumaelämä: Isokihut ovat melko sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat parvia etenkin muuttoaikoina. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään tiukasti.
Sopeutuminen ja selviytyminen
Muutto
Isokihut muuttavat talveksi lämpimämpiin maihin välttääkseen kylmän ja ravinnon puutteen
Elinympäristö
Suosivat avoimia, kosteita elinympäristöjä, kuten soita, peltoja ja rantaniittyjä
Ravinnon hankinta
Pitkä, kaartuva nokka sopii hyvin ravinnon etsimiseen maasta ja vedestä
Mielenkiintoiset faktat
Levinneisyys
Isokihu pesii laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa
Ääni
Isokihun ääni on kimeä ja kantava ”kiu-kiu-kiu” -sävelsarja
Elinikä
Keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, mutta vanhin rengastettu yksilö on elänyt yli 30 vuotta
Koko
Pituus 50-60 cm, siipien kärkiväli 80-100 cm, paino 500-1000 grammaa