Yleiskuvaus

Hiiripöllö on pieni pöllölaji, joka pesii Suomen pohjoisosissa. Sen höyhenpuku on ruskeanharmailla ja valkoisilla kuvioinneilla. Tieteellinen nimi on Surnia ulula.

Hiiripöllö on päiväaktiivinen ja sen ravintona ovat pääasiassa hiiret ja myyrät. Se pesii koloissa ja asuttaa usein vanhan tikan tai variksen pesän.

Pesiminen

Hiiripöllö pesii puunkoloissa tai vanhoissa tikan ja variksen pesissä. Naaras munii 3-7 munaa ja hautoo niitä noin kuukauden ajan. Koiras ruokkii naarasta pesimäaikana.

Poikaset kuoriutuvat avuttomina ja pysyvät pesässä noin kuukauden ennen lentoon lähtöä. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen.

Esiintyminen

Levinneisyys: Hiiripöllö pesii pohjoisen havumetsävyöhykkeellä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa sen pesimäkanta on noin 10 000 paria.

Muutto: Hiiripöllö on osittain muuttolintuna. Osa linnuista muuttaa talveksi etelämmäksi, osa jää Lappiin talvehtimaan. Muuttoliike riippuu suurelta osin myyräkantojen vaihtelusta.

Hiiripöllö ääni

Hiiripöllön ääntely on lyhyttä ja kimeää viheltämistä. Se kuuluu usein päivisin, kun lintu istuu pesäkolonsa lähettyvillä. Ääni on korkea ja särmikäs, mutta ei kovin kantava.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Hiiripöllön pääravintoa ovat pikkujyrsijät kuten hiiret, myyrät ja päästäiset. Se saalistaa päiväsaikaan ja istuu usein maassa tai kannolla vaanimassa saalista. Hiiripöllöllä on hyvä kuulo ja näkö, jotka auttavat saaliin jäljittämisessä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla hiiripöllön ulkonäköä ja elinympäristöä:

Sosiaalinen elämä

Parisuhteet: Hiiripöllö on yksinäinen laji, mutta muodostaa parisuhteen pesimäaikana. Koiras voi auttaa naarasta pesän rakentamisessa ja poikasten ruokkimisessa.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat