Yleiskuvaus

Haarahaukka on Suomen suurin päiväpetolintulaji. Sen siipien kärkiväli voi olla jopa 1,8 metriä. Laji on helppo tunnistaa pitkästä haaravirrasta, suuresta koosta ja leveistä siivestään.

Haarahaukka on erinomainen liitäjä, joka hyödyntää ilmavirtauksia laajojen alueiden tähystämiseen ravinnon etsinnässä. Se saalistaa pääasiassa pieniä nisäkkäitä ja lintuja.

Pesiminen

Haarahaukka rakentaa suuren risupesän puuhun tai kallionseinämälle. Naaras munii yleensä 2-3 munaa, joita molemmat vanhemmat hautovat noin kuukauden ajan.

Poikaset jäävät pesään 5-6 viikoksi ennen lentoonlähtöä. Vanhemmat ruokkivat ja suojelevat niitä aktiivisesti tänä aikana.

Esiintyminen

Levinneisyys: Haarahaukka pesii laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on harvalukuinen, mutta vakiintunut pesimälaji etenkin lounaisrannikolla ja sisämaassa.

Muutto: Haarahaukat muuttavat talveksi Etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun lopulla ja toukokuussa.

Haarahaukka ääni

Haarahaukka on melko äänetön lintu, mutta sen varoitushuuto on karhea ja käheä ”käk-käk-käk” -ääni. Pesimäaikaan koiraat voivat laulaa myös pehmeää, huilumaista laulua.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Haarahaukka on petolintulaji, joka saalistaa pääasiassa pieniä nisäkkäitä kuten jyrsijöitä, mutta myös lintuja, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Se voi hyödyntää myös kuolleita eläimiä ravinnokseen.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla haarahaukkojen lentotaitoja ja vaikuttavaa kokoa:

Sosiaalinen elämä

Parimunaiset: Haarahaukat muodostavat pitkäaikaisia parisuhteita. Molemmat vanhemmat osallistuvat pesän rakentamiseen, munien hautomiseen ja poikasten ruokkimiseen.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat