Yleiskuvaus

Hernekerttu on pieni, harmaa kerttulintu, joka pesii Suomessa. Sen selkeä silmänympärysrengas ja keltaiset alaperäliepit tekevät siitä helposti tunnistettavan. Hernekerttu kuuluu kerttulintuperheeseen ja sen tieteellinen nimi on Sylvia curruca.

Hernekerttu viihtyy parhaiten pensaikkoisilla alueilla, kuten metsänreunoilla ja pihoilla. Se on melko arka ja piileskelevä lintu, joka liikkuu nopeasti pensaiden suojassa.

Pesiminen

Hernekerttu rakentaa pesänsä tiheään pensaaseen tai pieneen puuhun, usein vain metrin korkeudelle maasta. Pesä on taidokkaasti rakennettu oksista, sammalista ja kuivista lehdistä, ja se on hyvin suojainen. Naaras munii tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo 10–14 päivää.

Poikaset pysyvät pesässä 10–14 päivää, ennen kuin ne ovat lentokuntoisina. Hernekerttu tekee yleensä vain yhden pesyeen kesässä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Hernekerttu pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Suomessa se on yleinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinainen Pohjois-Suomessa.

Muutto: Hernekertut muuttavat talveksi Välimeren maihin ja Länsi-Afrikkaan. Ne saapuvat Suomeen toukokuun alussa ja palaavat muuttomatkalle elokuun lopulla.

Hernekerttu ääni

Hernekertun laulu on melko hiljainen ja yksinkertainen, mutta tunnistettava. Se koostuu lyhyistä, toistuvista sävelkuvioista. Laulun voi kuulla parhaiten aamulla ja illalla pesimäaikana.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Hernekerttu syö pääasiassa hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita selkärangattomia. Pesimäaikana poikasille tarjotaan runsaasti hyönteisravintoa, mutta aikuiset syövät myös marjoja ja siemeniä. Hernekertut etsivät ravintonsa pensaiden ja puiden lehdistöstä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla hernekertun yksityiskohtia ja sen elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Hernekerttu on melko yksinäinen lintu, joka ei muodosta suuria parvia. Pesimäaikana koiraat puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat