Yleiskuvaus

Räkättirastas on Suomen suurimpia rastaslintuja. Sen kirjava höyhenpuku ja voimakas laulu tekevät siitä helposti tunnistettavan. Räkättirastas kuuluu kerttujen heimoon ja sen tieteellinen nimi on Turdus pilaris.

Räkättirastas on muuttava laji, joka viettää talvet Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Se viihtyy metsissä, puistoissa ja avoimilla alueilla, missä se etsii ravinnokseen hyönteisiä, marjoja ja matoja.

Pesiminen

Räkättirastas rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen, usein melko korkealle maasta. Pesä on taidokkaasti rakennettu oksista, sammalista ja juurista, sisältä vuorattu savella ja höyhenillä. Naaras munii tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo 12–14 päivää.

Poikaset kasvavat pesässä 12–16 päivää ennen lentoonlähtöä. Räkättirastas tekee yleensä yhden pesyeen kesässä.

Esiintyminen

Levinneisyys: Räkättirastas pesii laajalla alueella Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen pesimälintu koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisimpia alueita.

Muutto: Syksyisin räkättirastavat muuttavat Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Keväällä ne palaavat pesimäalueilleen huhtikuun loppupuolella ja toukokuussa.

Räkättirastas ääni

Räkättirastaalla on voimakas, sointuva laulu, joka kuuluu kauas. Sen laulussa on useita eri säkeitä ja se laulaa usein korkealta puusta tai muulta näköalapaikalta.

Avatessasi sivun, ääni yrittää käynnistyä automaattisesti (aluksi mykistettynä). Muutaman sekunnin kuluttua ääni kytkeytyy päälle. Voit pysäyttää tai aloittaa äänen uudelleen vasemmassa alakulmassa olevalla Play/Pause-painikkeella.

Ravinto

Räkättirastas syö pääasiassa hyönteisiä, matoja ja marjoja. Pesimäaikana poikasille tarjotaan runsaasti hyönteisiä, kun taas muulloin marjat ja madot muodostavat ravinnon pääosan. Keväällä ja syksyllä räkättirastavat hakevat ahkerasti ravintoa pelloilta ja niityiltä.

Kuvagalleria

Näissä kuvissa voit ihailla räkättirastaiden värikkäitä höyheniä ja sen monipuolisia elinympäristöjä:

Sosiaalinen elämä

Parvilintu: Räkättirastavat ovat sosiaalisia lintuja, jotka muodostavat usein suuria parvia muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla. Pesimäaikana ne kuitenkin puolustavat reviiriään aktiivisesti.

Sopeutuminen ja selviytyminen

Mielenkiintoiset faktat